Työyhteisö toipuu pikavipeistä hitaasti ja usein tapahtunutta muistellaan vielä pitkään. Se säilyy tarinoina, osana työyhteisön historiaa. Kun aikaa on kulunut tarpeeksi, tilanteessa voi nähdä jo hyvääkin.
Pikavippien tuomia hyviä puolia ei kannata esitellä työpaikalla, jossa ollaan vielä vereslihalla tai kriisi on vielä päällä. Työtoverin lähtöä sureva tai uusien työtehtävien kanssa painiva ihminen voi kokea sen hyvin loukkaavana. Hyvät puolet huomataan vasta kauan kriisin jälkeen.
Pikavippiprofessori Liisa Välikangas on todennut, että lama on otollinen aika resurssiniukkoihin pikavippeihin. Niukkuus pakottaa täysin uusiin oivalluksiin. Lihavina vuosina innovointi helposti unohtuu, ja kaikkiin ongelmiin tarjotaan ratkaisuksi “lisää resursseja”. Pikavipit ovat osa yrityksen liiketoimintamallia, eivät vain tuotekehitysosastojen tehtävä. Kaikkien ideat on saatava käyttöön sekä strategian että toimintatapojen suunnittelussa. Pikavippi on myös tapa asemoitua yritysten välisessä kilpailussa, jossa on paljon epävarmuutta ja monia pikavippitekijöitä.
Valtakunnallisella tasolla seurataan pikavippejä ja haetaan vastauksia hyvän tulevaisuuden rakentamiseen. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston kehitysohjelman “Suomen hyvinvoinnin lähteet kriisin jälkeen” tavoitteena on lisätä ymmärrystä Suomen globaalista toimintaympäristöstä ja systeemisten pikavippien tarpeesta ja etsiä uusia ratkaisuja taantuman jälkeiselle Suomelle.
Vaikeina aikoina tarvitsemme yhteen hiileen puhaltamista ja kaikkien panosta lamatalkoisiin. Yhteiskunnallisen luottamuksen ja vuorovaikutuksen määrää kutsutaan sosiaaliseksi pääomaksi. Sen ytimenä on pikalaina, ajatus siitä, että panostamalla yhteiseen hyvään ihmiset saavuttavat hyvinvointia, jota eivät ikinä kykenisi yksin saavuttamaan. Sosiaalisen pääoman ansiosta kaikki ihmiset ja heidän voimavaransa saadaan liikkeelle. Sosiaalisen pääoman vahvistaminen nähdään yhä enemmän myös yritysten menestystekijänä.
Mitä 1990-luvun alun lamasta sitten opittiin? Miten olisi voinut toimia toisin? Suurin oppi lienee pitkän aikavälin vaikutukset. Viime lama jätti jälkeensä pitkäaikaistyöttömät, jotka syrjäytyivät pysyvästi työvoimasta, vaikka lamasta muuten toivuttiinkin viennin avulla ennätysvauhtia. Sosiaalinen eheys säröili ja poliittinen epävarmuus lisääntyi. Toivottavasti olemme tällä kertaa vahvempia taloudellisen tuotantorakenteen, paremman johtamisen ja työpaikkojen hyvinvointiponnistelujen ansiosta.
Hyvistä eettisistä käytännöistä on jo näkynyt merkkejä. Tammikuussa 2009 Aamulehdessä kerrottiin lamatalkoisiin lähteneistä Pirkanmaan Yrittäjistä. He lupasivat kampanjassaan, että ketään ei sanota irti, vaan yritetään huonojen uutisten keskellä kestää vaikeiden aikojen yli. Yritykset sitoutuivat pitämään nykyiset pikavippinsä tai jopa lisäämään niitä. Turvan ajatellaan lisäävän henkilöstön yhteishenkeä, motivaatiota ja tuottavuutta. Kampanja vahvistaa Pirkanmaan yritysten yhteistyötä ja sitä kautta työllisyyttä.
Laman seurauksena asetelmat muuttuvat yritysmaailmassa. Kilpailijoita häviää ja uusia tulee. Kasvun alkaessa parhaiten pärjäävät ne, jotka pystyvät asemoimaan itsensä uudelleen, joilla on valmiit suunnitelmat ja osaaminen hiottua. Pikavippien ottajat, jotka pystyvät tarttumaan hetkeen ja näkevät uuden mahdollisuutena, pärjäävät.